Deflaatio on yksi talouden isoista möröistä.
Alhaiset hinnat ei tietysti ole vain huono asia. Kukapa ei haluaisi ostaa asioita halvemmalla.
Mutta jos kaikki uskovat hintojen laskevan huomenna, tänään ei osta kukaan.
Tai ainakin liian moni jää odottamaan.
Sama mörkö voi nyt hiipiä ohjelmistokehitykseen.
Tekoäly ei ole vielä ratkaissut ohjelmistoprojekteja. Ne venyvät edelleen. Vaatimukset muuttuvat edelleen. Integraatiot ovat edelleen hankalia. Lopputulos on edelleen epävarma.
Mutta tekoäly muuttaa odotuksia.
Ja odotukset voivat riittää jäädyttämään markkinan.
Jos yritys uskoo, että sama ohjelmisto maksaa vuoden päästä puolet vähemmän, miksi se ostaisi nyt? Jos koko ohjelmistokehityksen tuotantomalli näyttää olevan murroksessa, miksi sitoutua isoon räätälöityyn projektiin tämän päivän hinnoilla?
Tämä on ohjelmistokehityksen deflaatio-ongelma.
Ei välttämättä siksi, että kaikki olisi jo halpaa. Vaan siksi, että moni asiakas voi alkaa uskoa kaiken olevan pian paljon halvempaa.
Ohjelmistojen kohdalla tämä on erityisen hankalaa, koska investointi on muutenkin epävarma. Kukaan ei tiedä varmasti, maksaako uusi järjestelmä itsensä takaisin. Se voi parantaa tehokkuutta, lisätä myyntiä ja vähentää virheitä. Tai se voi jäädä käyttämättä, paisua liian monimutkaiseksi tai ratkaista väärän ongelman.
Kun tähän lisätään ajatus siitä, että saman epävarman vedon voi myöhemmin tehdä halvemmalla, odottamisesta tulee hyvin houkuttelevaa.
Tämä ei tarkoita, että ohjelmistokehitys loppuisi. Yrityksillä on edelleen ongelmia. Järjestelmät vanhenevat. Työtä pitää automatisoida. Tietoa pitää siirtää järjestelmästä toiseen.
Mutta päätöksenteko voi hidastua juuri niissä projekteissa, joilla moni ohjelmistoyritys elää.
Sisäinen työkalu, asiakasportaali, verkkopalvelun uudistus, raportointinäkymä, integraatio, joka säästäisi aikaa, mutta jonka puutteen kanssa on opittu elämään. Näissä on helppo sanoa: katsotaan vielä.
Asiakkaalle odottaminen tuntuu riskin välttämiseltä. Toimittajalle se on riski, joka realisoituu heti. Palkat pitää maksaa, vaikka asiakas miettii vielä yhden kvartaalin. Kehittäjän käyttämätöntä kuukautta ei voi myydä myöhemmin uudelleen.
Tässä perinteinen ohjelmistoyritys on haavoittuva.
Tekoäly voi puristaa räätälöityä ohjelmistokehitystä kahdesta suunnasta. Ensin se laskee toteutustyön koettua arvoa, koska asiakas olettaa työn olevan tekoälyn avulla halvempaa. Sitten se lisää odottamisen arvoa, koska asiakas olettaa tulevaisuuden olevan vielä nykyistä halvempi.
Se on huono yhdistelmä toimialalle, joka on tottunut myymään ihmisten aikaa.
Jos tekoälyn kehitys tasaantuu, tilanne voi kääntyä. Asiakkaat oppivat, mitä tekoälyavusteinen kehitys maksaa. Toimittajat oppivat hinnoittelemaan työnsä uudelleen. Investointeja voi taas olla helpompi tehdä, kun odottaminen ei enää tunnu aina paremmalta vaihtoehdolta.
Mutta sitä ennen voi olla vaikea välivaihe.
Vanha hinta ei enää tunnu uskottavalta. Uusi hinta ei ole vielä vakiintunut. Asiakas ei tiedä, mitä kannattaa ostaa. Toimittaja ei tiedä, millä hinnalla kannattaa myydä.
Tässä maailmassa pärjäävät huonommin ne, jotka myyvät vain toteutustunteja tai vuokraavat asiantuntijoita. Paremmin pärjäävät ehkä pienemmät, kokeneemmat ja kevyemmät toimijat, joilla ei ole raskasta palkkarakennetta.
Asiakas ei enää osta koodia samalla tavalla kuin ennen. Hän ostaa päätöksenteon helpottamista, riskin pienentämistä ja nopeaa validointia.
Ei rakenneta kaikkea, vaan todistetaan ensin, että tässä on arvoa.
Tekoäly ei varmasti tapa räätälöityä ohjelmistokehitystä. Mutta se voi tehdä perinteisestä ohjelmistoyrityksestä taloudellisesti paljon hauraamman.
Ei siksi, etteikö ohjelmistoja enää tarvittaisi.
Vaan siksi, että odottamisesta tuli yhtäkkiä liian helppo perustella.
